menopäiväkirja, viikko 41

Laitetaanpa tännekin ylös, niin ei varmasti huku paperinkeräykseen tai takkaan.. jaa mikä? no pikku vihkoseni sisältö, johon olen alkanut raapustamaan päivittäiset menoni. Tässä on nimittäin käynyt sellainen juttu, että tilillä on summa x, jota olisi tarkoitus venyttää maaaahdollisimman pitkään, optimistinen ajatus olisi talven yli maaliskuulle. Opiskelijan menot ovat kohtuullisen pienet, mutta ruokakulut ovat aina olleet syntini, en vain hanskaa minikuluja safkaosastolla… ja joku muutos on tultava!

Olen pitkästä aikaa intoutunut tekemään ihan perusruokia ja ihmettelenkin, minne ne kouluaikaiset kotitaloustaidot ovat jääneet (silloin komeili kymppi todistuksessa 😀 ) nyt tuntuu että nakkikastike on klimppikastike ja perunasose muuttuu liisteriksi. Innostuin minä leipomaankin, en vain kehdannut kertoa siitä kenellekään muulle vaan söin puoliraa’an taikinatuotokseni vähin äänin pois.. Että sellainen tilanne täällä.

Syksyn ajan olisi tarkoitus tehdä edullista ruokaa, syödä yliopistolla mahdollisimman usein, kerätä ruokakauppakuitteja ja analysoida vähän syvällisemmin sitä, mitä sieltä tulee aina kotiin kannettua. Ruokaan ei saisi mennä yli 50 euroa viikossa. Ylipäänsä kiinteiden kulujen jälkeen (vuokra+laskut+bussikortti) käyttörahaa olisi 300 euroa kuukaudessa. Ihan kohtuullista siis, pienemmälläkin ihmiset ovat pärjänneet, ja tulevat pärjäämään, mutta itselleni se on ollut pikkuisen turhan pieni summa. Inspiroidun aina kovasti lukiessani juttuja ihmisistä jotka elävät minimaalisella rahalla (ja ovat siihen tyytyväisiä!) ja koitan etsiä itsestäni samanlaista arvomaailmaa. Se on välillä vaikeaa.

Viikolla 41 kului rahaa seuraavanlaisesti:

ma: –

ti: tokmanni 8,92 € (hammastahna, 2xhuomiovalo, kananmunat), LIDL 20,61 €

ke: yliopisto-lounas 2,60 €, ravintolaruoka illalla 8,5€

to: yliopisto-lounas + jälkiruoka 4,50€

pe: kirjakauppa 0,30€ (pieni vihko), yo-lounas 2,60€, LIDL 6,80€

la: –

su: LIDL 17,10 €, ravintolaruoka 10,50€

Mitä tästä päättelisi? Kahdesti ulkona syömässä, tosin paikat valikoituivat halvimman mahdollisimman politiikalla. Siitä huolimatta se söi ruokabudjettiani 20 eurolla. Päätin tästedes, että käyn ulkona syömässä enintään kerran viikossa, en kuitenkaan joka viikko. Ruokalaskut kuulostavat aika kohtuullisilta mielestäni, en ole vielä avannut tarkemmin kuittien sisältöä, joten sieltä huomannee nopeasti mahdolliset ”häirikköruuat”, jotka voisi jättää kaupan hyllylle. Yliopistolla käyn mielelläni syömässä edullisen hinnan puolesta, tosin siihenkin saa viikottain laitettua ruokabudjetistaan 13 euroa.

Tästä jatketaan!

Tietoja snipsi

Matkalla keveämpään elämään.
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: menopäiväkirja, viikko 41

  1. nokonuu sanoo:

    Mulla on sama tavoite, eli max 50e viikossa ruokaan. Välillä siinä pysyminen on helppoa, mutta heti jos on yhtään kiireisempi viikko, menee rahaa kevyesti enemmänkin. Miksi oi miksi nopeasti valmistuvat ruuat ovat yleensä myös niitä kalliimpia… Onneksi on yliopistolounas.

    • snipsi sanoo:

      hektisyys arjessa on ehdottomasti yksi pahimmista budjetintappajista, se on huomattu! mutta pidän peukkuja sun tavoitteelle 50€ viikkobudjetin suhteen 🙂

  2. iituv sanoo:

    Opiskelijalounas on mainio! Olen laskeskellut, että itse tekemälläkään en saisi yhtä monipuolista ateriaa yhtä halvalla. 2,60 maksavaan lounaaseen nimittäin kuuluu lämpimän ruuan lisäksi salaattipöytä ja leipää. (Tällä hetkellä saan vastaavan aterian koulupäivinä ilmaiseksi, koska opiskelen yliopiston lisäksi toisen asteen oppilaitoksessa. Rahaa säästyy n.50 € kuussa, mutta opintotuki on vastaavasti pienempi.) Syön lounaalla reilusti, ja se onkin usein päiväni ainoa kunnollinen ateria. Illalla iskevää nälkää taltutan yleensä puurolla, joskus teen ruokaakin.

    Minä huomasin aika nopeasti omilleni muutettuani, että satunnaiset herkkuostokset nostivat kuukausimenoja huimasti. Ne ovat petollisia, koska parin euron kertaostos ei tunnu suurelta, mutta jos sen tekee vaikka kaksi kertaa viikossa, parikymmentäkin euroa voi valua huomaamatta hukkaan. Nykyään ostan tosi harvoin mitään ylimääräisiä herkkuja. Samoin ulkona syömisen säästän erityistilanteisiin, koska yhden ravintola-aterian hinnalla voisi syödä monta päivää. Minusta on kuitenkin tärkeää sallia itselleen satunnaisia ”törsäyksiä” (lasken törsäykseksi 10 euron ravintolaruokailun :D), jottei elämä ala tuntua kurjalta pihistelyltä. Kunhan turhaa törsäilyä ei tapahdu joka viikko.

    • snipsi sanoo:

      Opiskelijalounas on pelastus, todellakin.
      Kaikki ylimääräiset herkut ja muut extrat nostavat kauppalaskun hintaa ihan kamalasti, olen alkanut nyt käymään läpi kuittejani ja laskemaan kuinka paljon säästäisin, jos jättäisin ihan turhat herkut ja muut naposteltavat sinne kaupan hyllylle. Saatan itse ostaa esim suklaapatukoita, jotka syön samantien, tai mozzarellajuuston, jota en edes käytä mihinkään salaattiin tai ruuanlaittoon, vaan pilkon lautaselle ja syön sen ns. välipalaksi. Ihan turhaa 🙂

      Allekirjoitan myös tarpeen satunnaiseen törsäilyyn, se on mielenterveydelle tärkeää 🙂 ja tekee siitä säästäväisyydestä mielekkäämpää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s