Ilmojen viilentyessä on yksi asia, johon tulee tartuttua asiaa sen enempiä pohtimatta; kaappien siivoukseen! Kesä meni taas rytinällä töiden viedessä kaiken energian ja loput puhdin rippeet veivätkin tuo kiitettävän pituinen hellekausi. Nyt jaksaa istua tällä omassa, pienessä, parvekkeettomassa yksiössä ja nyhertää kaappeja järjestellen.
Kesällä tuli tyhjennettyä yksi kohtuullisen kokoinen talo, josta tuli siirrettyä jätelavan lisäksi tänne omaan kopperoon melkomoinen määrä materiaa. Kesällä niitä ei ehtinyt sen enempää järjestellä eikä pohtia niiden tarpeellisuutta, mutta nyt olen vihdoinkin päässyt koluamaan kummallisen täysiksi kertyneet laatikkoni ja tavaran raakkaus on ollut armotonta. Valtaosa siiretystä tavarasta on ollut turhaa täällä pölyttymässä, kuten vähän arvasinkin.
Kaikenlaista outoa sitä on onnistunutkin keräämään nurkkiinsa, olen nimittäin kerännyt kaksi muovipussillista muovipusseja. Niitä on loputon määrä, sillä yksi laatikko keittiössä on jo aiemmin omistettu muovipusseille, joita käytän roskapusseina ym. vastaavaan. Minullahan on siis ihan erikseen roskapusseiksi ostettuja muovipusseja, mutta muovin määrä on tolkuton. Hävitin kaksi muovipussillista muovia ja minulla on edelleen täällä noin sata muovipussia. Kangaskasseja olen viljellyt jokaiseen laukkuuni, mutta siitä huolimatta muovi tunkeutuu kotiini hämmästyttävää tahtia. Tähän täytyy kiinnittää paremmin huomiota jatkossa.
Kotini värimaailma on hieman muokkaantunut, ja minulta jäi jotain pientä (pöytälamppu, kylppärin matto, kukkapurkkeja..) ylimääräiseksi. Laitoin ne kerhohuoneeseen lapun kera (”saa ottaa!”) ja ilokseni huomasin tavaroiden kadonneen seuraavana päivänä. Täällä asuessani olenkin huomannut, että ehjät vaatteet ja tavarat kiertävät tosi nopeasti, se on hienoa 🙂 noh, opiskelijoitahan täällä asuukin, liekö sillä merkitystä.
Olin keväällä laittanut pussillisen vaatteita sivuun (sängyn alle) tarkoituksena testata, muistanko mitä olen sinne laittanut vielä puolen vuoden päästä. Arvatkaa miten kävi, no enpä muistanut ainuttakaan vaatekappaletta. Ei-niin pitkällisen pohdinnan jälkeen siirsin vaatteet kierrätyspinoon. Sellainenkin asia, kun sängynalusen siivous ja tyhjennys tuntuu todella puhdistavalta, ikään kuin ilma kiertäsi kodissa paremmin, kun tavara vähenee 🙂
Ylläoleva kuva kuvaa yleistä tunnetilaani edeltäneen kesän aikana. Nyt on jo paljon rentoutuneempi ilme, vaikka normaalisti se kai menee toisin päin…?
materiaaliton 
Tuo tavaran ”piilottaminen” on kyllä yksi toimivimmista ratkaisuista koskaan! Hämmentävän nopeasti kyllä unohtaa nuo tarpeettomat asiat. Vanhemmillani on talo täynnä tavaraa ja olen heille tätä konstia yrittänyt kerran jos toisenkin markkinoida. Voi kunpa jossain vaiheessa innostuisivat kokeilemaan!