Rahantulo kasvattaa ostoslistaa

Olen tehnyt koko kuluneen lukuvuoden ajan töitä opiskelujeni ohella, enkä ole siten kuluttanut vähäisiä opintotukikuukausiani tätä kuukautta lukuunottamatta ollenkaan. Kesätöiden jälkeiset säästöt hupenivat pikkuhiljaa syksyllä ja joulun alla kerätyt tilit katosivat nekin melko nopeasti. Onnekseni työpäviä on tippunut suht tasaisesti syksystä kevääseen, vaikka johtoportaassa tehtiin melkoisen rajuja leikkauksia näin kevään kunniaksi. Näin ollen on ollut mahdollista selvitä epäsäännöllisillä tuloilla.

Koska kuukausittaiset menoni eivät ole hurjat (vuokra+bussikortti+puhelinlasku n. 450eur), olen selvinnyt tasaisen kohtuullisella elämäntavalla ja tehnyt tarpeen tullen aika hyviä löytöjä kirpparilta sekä facebookin vaihtoringeistä. Viimeisempänä voisin mainita digikameran, jonka sain kolmasosaan kaupan hinnasta. Kamera oli lähes käyttämätön joten tein hyvät kaupat. Entinen digikamerani sanoi itsensä irti aivan yllättäen joten iloitsen tuosta second hand löydöstä kovasti.

Monen sattumuksen summana sain kuitenkin tililleni iloisena yllätyksenä (tai, osasin sitä kyllä odottaa) reilun tuhannen euroa ja se saikin aikaan hämmentävän ilmiön; pidentyneen ostoslistan!

Ymmärrän kyllä, että lottovoittaja ostaa sitä sun tätä ja aika sumeilematta, mutta minun loppujen lopuksi pieni ekstrasummani tilillä aiheutti jonkinlaisen pienimuotoisen riehaannuksen ja koin yhtäkkiä vakavaa tarvetta ostaa kaikki ”puuttuva” samantien, kun kerran oli rahaa.

Listassa oli mm. silmälasit ja kahdet aurinkolasit (vahvuuksilla ja ilman), rullaluistimet, imuri, paljasjalkakengät, vedenkeitin ja blenderi, partioaitasta pari laadukasta ja sen myötä kallista hametta, ballerinat ja mustat korkokengät, juoksuhousut, salihousut… Kalliimpia ja halvempia juttuja, joita ilman en kokenut voivani olla enää päivääkään.

Ostin kyllä ne silmälasit, tosin tarve on ollut suuri jo vuoden ajan. Pakettitarjouksena sain toiset lasit kaupan päälle, eli aurinkolasitkin lähti tilaukseen. Ballerinatkin löysin, sekä housut joilla voi sekä juosta että lähteä salille 😉 Vedenkeitin löytyi siskolta, kun tämä oli päivittänyt omansa uuteen. Mutta se mikä todella pelasti loputtomalta kulutukselta, oli pysähtyminen ja oikein tarkka miettiminen siitä miksi listasin ne mitä listasin.

Minun piti todella tarkkaan kuulostella itseäni ja tarvettani ostaa rullaluistimet. Olin jo kaupassa kokeilemassa erilaisia luistimia, kun mietin, että voisin aivan yhtä hyvin käyttää tämän kesän juoksemiseen ja polkupyöräilyyn – niihin lajeihin minulla oli jo tarvittavat varusteet omasta takaa.

Blenderiä katselin monestakin kaupasta, sillä aamusmoothien teosta on tullut aika vakiintunut tapa. Olen tähän asti muussannut marjat ja hedelmät sauvasekoittimella ja blenderin tarve oli osa sitä ajatusmaailmaa, jossa smoothien teko on tehosekoittimella paljon tyylikkäämpää ja hienompaa, kuin sauvasekoittimella. Lopulta totesin, että kukaan ei katsele minua tekemässä smoothieta, joten pääsin tästäkin tarpeesta eroon.

Imuri on oikeastaan edelleen tarpeellinen, sillä lemmikkikoti on jatkuvan siivouksen tarpeessa. Mutta kyse on laatuvaatimuksistani; minulla oli jo kaksi erilaista rikkaimuria, jotka olivat kelvottomia tarkoitukseensa, jonka vuoksi tiesin haluavani tehokkaan (=kalliin) kapistuksen, eikä niitä nyt vain tunnu löytyvän kaksinumeroisella summalla. Näin ollen heitin rikkaimurit kiertoon ja elän imuritonta elämää, josta kieltämättä vähän kärsin. Mutta sen olen oppinut, että huonoa en osta.

Mustat korkokengät ovat olleet ostoslistallani melko pitkään (sellaisella passiivisella listalla, joka kyllä tiedostetaan, mutta jolle ei tehdä oikeastaan mitään). Asiaan tarttumista vaivaa se, että kaapissani ovat tuliterä pari korkkareita, joita en ole käyttänyt kertaakaan, sillä menin ostamaan puoli kokoa liian pienen parin. Kengät odottavat kiltisti kaapissa seuraavaa vetoani, joka on joko kenkien myyminen tai suutarille käveleminen kyselemään, jos niitä voisi jollain tavalla venyttää… Mutta uusien kenkien ostaminen on nyt mahdotonta, ennen kuin olen selvittänyt näiden tilanteen.

Näin jälkeenpäin olen saanut suurta tyydytystä jo siitä, kun olen osannut selittää itselleni miksi en tarvitse sitä tai sitä tuotetta, ja näin olen voinut yliviivata kyseisen asian kokonaan. Tuollaiset pitkät ostoslistat tuottavat mielelle jatkuvaa pientä stressiä, kun kokee, että on jotain vailla.

Onneksi ei ole enää mitään tuhlattavaa 🙂

 

Tietoja snipsi

Matkalla keveämpään elämään.
Kategoria(t): Rahat, Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s