Professional Organizer – tulevaisuuden ammatti?

Lukaisin uusinta Kodin Kuvalehteä tuossa alkuviikosta ja löysin sieltä artikkelin, jossa käsiteltiin ylimääräisten tavaroiden karsimista. Ei mitään uutta oivallusta minulle, mutta mielenkiinnolla näitä luen. Jutussa oltiin siteerattu suomalaista ”professional organizeria” Anne Te Velde-Luomaa, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä Kaaoksen kesyttäjä.

Artikkeli ei ole minulla tässä lunttilappuna, joten en lähde sitä sen enempää lainaamaan, mutta itse jäin mietiskelemään, mahtaako tämä olla tulevaisuuden trendi. Yhdysvalloissa kyseinen ammatti taitaa olla jo melko normaalin statuksella varustettu, mutta Suomessa me alamme vasta ääneen keskustella professional organizerista (on muuten ärsyttävä titteli, eikö näitä voida suomentaa vai tuoko se jotain eksotiikkaa tähän touhuun?).

Olemmeko siinä pisteessä, että tarvitsemme ammattilaisen sanomaan, mitä sieltä kaapista pitäisi heittää hus hiiteen? Emmekö osaa siirtää tunteita sivuun ja realistisesti järjestellä ne puolirisat lelut ja huonosti istuvat kengät sinne minne järki osoittaa – roskiin tai kiertoon. Onko tavaraan kiintyminen oikeasti niin yleistä? Kuinka moni kiertää kaupoissa ostaen lisää ”kivoja juttuja” vain siksi että saa ostamisesta jotakin turvallisuuden tunnetta tai voimaantumista? Onko vähän ontto elämä, häh?

Ilmeisesti asia näin on. Siinä missä materian haaliminen on ollut MUST viime vuosikymmenien aikana, alkaa tilanne kääntyä päälaelleen. Tavaran merkitys haihtuu samassa suhteessa kun ostomahdollisuudet kasvavat. Nyt ihmiset istuvat roinakasojen keskellä miettien mikä mättää kun vieläkin vituttaa. Eikö se onni kasvanut uusien hifistelylaitteiden kanssa samaa tahtia? Miksi tuo Mulberryn 1500 euron laukku ei saa sydäntäni pakahtumaan uudestaan ja uudestaan? Sen sijaan se alkaa näyttää ihan samalta laukulta kun muut aiemmatkin. Tekniikan värkit on kaikki koottu olkkariin, ja johtokasat on sen mukaiset. Mistä tätä pölyä kertyy tälläiset kasat? Uusi auto tallissa alkaa menettää hohtoaan ja kaiken lisäksi naapuri osti samanlaisen, mutta paremmin varustellun! Hermothan tässä menee kun mikään ei riitä, on haettava vähän lisää autolainaa. Näytetään niille, että kyllä meillä ostovoimaa riittää.

Minä itseasiassa pohdiskelin, että saattaisin olla aika pätevä professional organizer 😀 toisaalta suorapuheisuuteni ei taida riittää, hienovaraisuuden kanssa on vielä hiomista. Tällä hetkellä olen lupautunut kahdelle tutulle ”roinanpoistopäiville”, jossa minun roolini tulee olemaan itse Führer. Innolla odotan näitä tilanteita, saa nähdä tuleeko hyvää jälkeä vai heitetäänkö minut ulos ovesta vartin sisään.

Tietoja snipsi

Matkalla keveämpään elämään.
Kategoria(t): Elämänhallinta. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s